Quantcast
Channel: Elämäni päivä
Viewing all 388 articles
Browse latest View live

Luukku 20: Jouluperinteiden historiaa

$
0
0
Kuten monesti on todettu, jouluun kuuluu paljon perinteitä. Minua on viime aikoina alkanut kiinnostaa, mistä perinteet kumpuavat ja innostuinkin etsimään tietoa niihin liittyen. Suomalainen Joulu -sivustolta löysin kattavasti tietoa mm. joulupukin, joulukalenterin, joulukinkun ja joulukorttien lähettämiseen liittyen. Kokosin tähän muutamia faktoja sivustolta. 



Joulupukin esikuva on Pyhä Nikolaus. Pyhä Nikolaus oli 300-luvulla Turkissa vaikuttanut piispa, joka piti huolta vähäosaisista. Hän ei kuitenkaan uskaltanut ujona miehenä antaa apuaan suoraan, vaan avusti vähävaraisia yöaikaan. 1860-luvulla amerikkalaiset muokkasivat hollantilaisten siirtolaisten mukana tulleen Pyhän Nikolauksen olemusta. Nimi Saint Nicholas muotoutui muotoon Santa Claus. Thomas Nast stailasi joulupukille punaruskean takin ja valkean parran, jolle George P. Walker sepitti kotipaikaksi Pohjoisnavan. 

"Kun köyhällä isällä ei ollut kolmen tyttärensä naittamiseen tarvittavaa omaisuutta, Pyhä Nikolaus huomasi tilaisuutensa. Ensimmäisen tyttären tullessa naimaikään hän jätti pimeydessä perheen oven taakse nyytin kultaa. Kun toinen tytär oli valmis miehelään, oven taakse ilmestyi taas mystinen kultapussi. Kolmannen tyttären kohdalla isä piti varansa, jotta saisi tietää lahjoittajan henkilöllisyyden. Niinpä hän eräänä yönä näki piispan itse teossa kiipeämässä katolle pudottamaan piipusta kultanyyttiä, joka soljahti sujuvasti tyttären kuivamassa olleeseen sukkaan. Piispa vannotti tyttöjen isää pitämään salaisuuden. Mutta mitä vielä, uutinen levisi tuota pikaa. Siitä lähtien odottamattoman lahjan saajat kautta lähtisen maailman kiittivät Pyhää Nikolausta ja monissa maissa toiveikkaat lapset roikottavat joulusukkia takan reunalla vielä tänäkin päivänä.

Suomessa joulupukin edeltäjiä olivat sarvipäiset tapaninpukit, nuuttipukit ja muut kummajaiset. Nykyisenlainen joulupukki kiersi alussa säätyläiskodeissa. Vuonna 1927 Markus-setä kertoi radiossa joulupukin asuvan Lapissa Korvatunturilla. 


Joulukortteja on lähetetty 1840-luvulta lähtien. Ensimmäinen joulukortti painettiin ja lähetettiin Englannissa, josta kortit levisivät Eurooppaan. Suomessa ensimmäinen joulukortti lähetettiin vuonna 1871. Vuonna 1882 Suomessa lähetettiin 100 000 joulukorttia, vuonna 1900 800 000 korttia ja 1905 jo 2,7 miljoonaa korttia. Vuodesta 1995 lähtien 50 miljoonan lähetetyn joulukortin raja on ylitetty vuosittain. 

Joulukorttien suosituin aihe on joulupukki ja tontut. Ruotsalaista taiteilijaa Jenny Nyströmiä pidetään pohjoismaisen joulutontun luojana. Suomessa kuuluisia joulukorttitaiteilijoita ovat mm. Martta Wendelin ja Rudolf Koivu. 


Joululahjoja
 on Suomessa vaihdettu 1700 -luvulta lähtien. Aluksi lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin ostaa myös kaupoista. Lahjoja annettiin ensin kartanoissa ja pappiloissa, joista tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Joululahjaperinne on saanut alkunsa vuoden vaihtumisen juhlasta, jolloin ihmiset vaihtoivat keskenään uhrilahjoja. 


Joulukalenteri tuli Suomeen vuonna 1947 Teresita Fazerin mukana, joka oli nähnyt Ruotsissa adventtikalentereita. Ensimmäisen Suomen adventtikalenteri suunnitteli Ulla von Wendt. Alkuvuosina kalenterissa oli talo, jonka ikkuvat ja ovet olivat luukkuja. Ensimmäinen suklaakalenteri tuli myyntiin vasta 1980-luvulla. 



Joulukuusi on todennäköisesti lähtöisin Saksasta, jossa ensimmäinen julkinen kuusi pystytettiin vuonna 1605. Kuusi oli koristeltu punaisin omenoin. Joulukuusi sattaa olla peräisin myöskin katolisen kirkon keskiaikaisista seimiasetelmien paratiisipuista, joihin ripustettiin mm. omenoita. Kertomuksen mukaan kuusi sai koristeekseen kynttilät Martti Lutherin toimesta. 

Suomeen joulukuusi saapui 1900 -luvun alussa. Tuolloin kuusenkoristeina käytettiin omenien lisäksi leivonnaisia ja konvehteja. Myöhemmin koristeiksi valmistettiin paperinauhoja, lippuja ja paperista leikeltyjä kuvia. 1930 -luvulla varakkaimmissa perheissä kuusi koristettiin ulkomailta tuoduilla lasipalloilla. 1950 -luvulla sähkökynttilät alkoivat syrjäyttää elävät kynttilät. 



Sivustolta voit käydä katsomassa vielä mm. joulusaunan, tonttujen ja joulun ruokapöydän historiaa. 

Luukku 21: Joulumenu

$
0
0
Jouluruuan ei tarvitse olla perinteinen kinkku-rosolli-lipeäkala-lanttulaatikkosetti, vaan jouluna voi syödä ihan mitä huvittaa. Itse olen hylännyt kinkun, rosollin, joulutortut ja glögin aikoja sitten. Nykyään keskityn jouluna nauttimaan ruuista, joista todella pidän. Ehdoton suosikkini on karjalan piirakat munavoilla, kalkkunaleikkeellä ja sinapilla. En leivo erityisen paljoa, sillä haluan täyttää herkkumahani konvehdeilla ja raikkaalla jälkiruualla. 

Tänä vuonna syömme jouluaattona kolmen ruokalajin illallisen. Ruokalajeissa ei ole oikeastaan mitään jouluista. Joulupäivänä syömme aatolta jääneiden tähteiden ohella jouluisampaa ruokaa, kuten lanttu- ja porkkanalaatikkoa. Tavoitteena on, ettei minun tarvitsisi joulupäivänä enää kokata. Tapaninpäivänä mässäilemme pizzalla, jota leivoin tänään pakastimeen. Joulumenussa mainitun savulohen ostan valmiina ja lihan mieheni saa päättää lähempänä joulua. Myös valkosipuluvoin ostan valmiina. Muihin menun ruokiin löytyy reseptit alta. 

Vinkkejä joulukattaukseen voit katsoa täältä



Alkujuoma: Karpalodrinkki 

Alkuruoka: Kampasimpukat ja timjami-voikastike 

Pääruoka: Savulohi sahramiaiolilla, liha valkosipulivoilla, timjami-kermaperunat sekä hernepyrettä 

Jälkiruoka 1: Klementiinihyytelöä

Jälkiruoka 2: Viikuna-pähkinäsuklaajäätelöä 


Karpalodrinkki

1,5 dl     viinaa
1/3 plo   karpaloviiniä
0,5 l       Spriteä
0,5 l       Schweppes Russiania 

Sekoita kaikki nesteet keskenään. Tarjoile kauniista laseista. 


Kampasimpukat ja timjami-voikastike

150 g kampasimpukoita
2 rkl voita
1 rkl timjamia
2 vs kynttä
suolaa, pippuria

Sulata kampasimpukat pakkauksen ohjeen mukaan. Kuivaa sulatetut kampasimpukat talouspaperilla. Hienonna valkosipulinkynnet.Kuumenna voi pannulla, lisää hienonnettu valkosipuli ja timjami. Paista kampasimpukoita kuumassa rasvassa noin 1 minuutin ajan kummaltakin puolelta. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Jaa kampasimpukat annoskulhoihin ja kaada päälle valkosipulivoi pannulta. Tarjoa tuoreen leivän kanssa alkuruokana. Ohje täältä


Timjami-kermaperunat

 8 kpl kiinteää perunaa
 0,5 dl juustoraastetta
3 rkl tuoretta timjamia silputtuna
2 dl ruokakermaa
1,5 tl suolaa ja pippuria
   
Kuori perunat ja siivuta perunat. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Asettele perunat riveihin uunivuokaan. Silppua timjami. Sekoita kulhossa kerma, silputtu timjami, suola ja pippuri. Levitä perunoiden päälle ensin juustoraastetta. Kaada kermaseos perunoiden päälle. Nosta vuoka uuniin ja suojaa ja foliolla, jotta perunoiden pinta ei pala. Paista uunissa 200 asteessa n. 50 minuuttia, uunista riippuen. Ohje täältä.
  

Hernepyree 

2 pss (à 200 g) pakasteherneitä 
½ tl suolaa 
25 g voita 
1 pieni sipuli 
½ dl kuohukermaa 
1 rkl sitruunamehua 
suolaa ja mustapippuria myllystä 

Keitä herneitä 5 minuuttia suolalla maustetussa vedessä.  Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota se pannulla voissa kypsäksi.  Kaada keitinvesi pois herneistä. Laita ne kulhoon sipulin ja kerman kanssa. Soseuta sauvasekoittimella. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla.  Ohje täältä.

Sahramiaioli
     
2  munankeltuaista
½ tl Dijon-sinappia
1/4 tl sahramia
½ tl valkosipulia
1/2 tl suolaa
2 dl öljyä
Erottele keltuaiset metallikulhoon. Vatkaa sekaan sinappi, sahrami ja silputtu valkosipuli. Lisää öljyä ohuena norona ja vatkaa voimakkaasti majoneesiksi. Lisää suola. Anna makujen tasaantua hetki jääkaapissa. Jos sahrami on mausteena liian vahva, niin sen voi jättää poiskin. Ohje täältä

Klementiinihyytelö
400 ml klementiininmehua (15 klementiiniä)
sokeria 
tuoretta inkivääriä
4 liivatelehteä
1 klementiini   
½ tl vaniljasiirappia 
100 g jogurttia
tummaa suklaata
Lämmitä mehu kattilassa, mutta älä keitä. Lisää sokeria makeutukseksi. Raasta joukkoon inkivääriä, raasta lisää, joista puristat vain mehut mehun joukkoon. Ota kattila liedeltä. Sulata kylmässä vedessä hyydytetty liivatelehti (tarkista määrä) nesteeseen. Laita neljään lasiin klementiinin palat. Kaada mehu päälle. Jäähdytä ja anna olla jääkaapissa kolmisen tuntia. Sekoita vaniljasiirappi jogurttiin. Tarjoile hyytelöt jogurtin ja suklaan kanssa. Ohje täältä
Viikuna-pähkinäsuklaajäätelö
   
8 kuivattua viikunaa
1 dl maitoa
1 l Creamy pähkinä-suklaajäätelöä

Liuota viikunoita maidossa, kunnes ne pehmenevät, eli noin tunnin ajan. Murskaa viikunat maidon kanssa sauvasekoittimella karkeaksi. Sekoita hieman pehmennyt jäätelö ja viikunamaito tasaiseksi massaksi. Laita pakastimeen odottamaan tarjoilua. Ohje mukailtuna  täältä


Mitä teillä syödään jouluna? :) 

Luukku 22: Joulun Netflix - ja tv-vinkit

$
0
0

Minun jouluuni ohjelmat ja elokuvat kuuluvat olennaisena osana kirjojen lisäksi. Uskon, että myös moni muu rentoutuu television ääressä. Mikäpä olisikaan parempaa kuin heittäytyä sohvalle katsomaan elokuvaa jouluruokailun jälkeen? Monella on myös perinteenä katsoa aattoaamuna Joulupukin kuumaa linja, Lumiukko ja Joulurauhan julistus. Listasin muutamia tärppejä televisiosta ja Netflixistä. Jätin Tapaninpäivän tv-ohjelmat listauksesta pois, koska tv:stä ei silloin omasta näkökulmastani tule yhtikäs mitään! Silloin voikin keskittyä vaikka Netflixin tai elokuvien katsomiseen.


Tv-ohjelmat

24.12.

TV2 klo 8:00 Joulupukin kuuma linja 

TV2 klo 11:33 Lumiukko 

TV1 klo 11:55 Joulurauhan julistus 

Nelonen klo 14:00 Viisi legendaa (elokuva) 

Kutonen klo 17:10 & 2:25 Pink - livenä Melbournessa 

TV1 klo 19:15 Joulun tähdet Espoossa (konsertti) 

TV2 klo 20:00 Jopet-show: Haikeaa joulua 

MTV3 klo 20:10 Lupaus (elokuva)

TV5 klo 21:00 Rakkautta vain (elokuva)

Nelonen klo 22:00 Raskasta Joulua (konsertti)


25.12.

Ava klo 10:00 Mahtavimmat jouluvalot 

Nelonen klo 11:20 Piiat (elokuva)
  
Yle Teema klo 11:56 Ihmeellinen on elämä (elokuva)

MTV3 klo 13:00 The Best Exotic Marigold Hotel (elokuva)

Yle Teema klo 14:57 E.T. (elokuva)

Frii klo 16:00 One Direction - This Is Us (dokumentti)

MTV3 klo 22:00 Piin elämä (elokuva) 




Netflix

Sarjat:

Moderni perhe

Brooklyn 99

Crown

The Girl 


Elokuvat:

Slummien miljonääri 

Sex And The City 1 ja 2 

The Lunchbox 

Burleski

The Notebook - Rakkauden sivut 

Eat Pray Love 

Koskemattomat 


Mitä aiot katsoa tänä jouluna? :)

Luukku 23: Piparimeditaatio

$
0
0

Joulun alla voi helposti alkaa kiristää kupolia. Rentoutumislääkkeeksi sopii piparimeditaatio eli piparien koristelu sokeritahnalla ja karkeilla. Itse harrastan joka vuosi piparimeditaatiota, päivä tai kaksi ennen jouluaattoa. Ostan kasan erilaisia karkkeja, kaivan piparit esille, laitan hyvää musiikkia soimaan ja alan koristella. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman rumia pipareita ja vain nauttia tekemisestä. Elämä ei ole ollenkaan niin vakavaa, kun uppoutuu piparien koristeluun! 

Jos on pakko tehdä jouluksi jotakin tarjottavia eikä yhtään huvittaisi, niin osta kaupasta valmiita pipareita, karkkeja ja sokeritahnaa ja ala näpertää! Koristellut piparit sopivat myös mitä parhaiten joululahjaksi läheisille. Voin taata, että ökykoristellut piparit tuovat hymyn niin sinun kuin muidenkin huulille. 


Luukku 24: Hyvää Joulua!

$
0
0

Se on täällä taas, jouluaatto! Koko eilisen lauleskelin joulutouhujen ohessa innoissani joululauluja "I Want a Hippopotamus For Christmas" ja "All I Want For Christmas is My Two Front Teeth". Ne ovat kaksi ehkä oudointa ja hassuinta joululaulua, mitkä tiedän ja ehkä juuri siksi ne saavat minut aina hyvälle tuulelle. Joulu ei toki ole enää samanlainen kokemus, mitä se oli lapsena, mutta noissa kappaleissa on jotakin, mikä saa minut lapselliselle tuulelle. 

Myös bloggaaminen saa minut usein lapselliselle tuulelle. Blogatessa annan ajatusten laukata vapaasti ja annan itselleni luvan unelmoida. Juhlablogin pitäminen on minulle pitkälti haaveilua ja haaveiden pukemista kuviksi ja sanoiksi. Toivottavasti se välittyy myös teille lukijoille. Kiitos teille kuluneesta vuodesta! Jään pienelle bloggaustauolle, mutta sitä ennen haluan vielä toivottaa oikein ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2017! :) 

Vuoden 2017 Hääblogi -ehdokas

$
0
0
Onnea kaikille uuteen vuoteen! Minun vuoteni 2017 alkoi mukavasti, kun sain kuulla, että blogini on ehdolla vuoden hääblogiksi. :) En tiedä, kuka blogini on nimennyt äänetystä edeltävään vaiheeseen, mutta iso kiitos hänelle/teille! Äänestysaikaa on 15.1.2017 asti ja äänestää voi Vuoden 2017 Hääblogi -kategorian lisäksi Vuoden 2017 Uusi Hääblogi- ja Vuoden 2017 Kaupallinen Hääblogi -kategorioissa. 

Vuoden Hääblogit julistetaan Love me do -häämessujen yhteydessä 21.-22.1. Messuille on vapaa pääsy! 

Äänestykseen pääset täältä

Hääblogilista päivitetty!

$
0
0
Kävin läpi Vuoden 2017 Hääblogi -finalisteja, ja tajusin että vuoden 2017 uusi hääblogi -kategoriasta löytyy monta blogia, joita en ollut aiemmin lukenut. Uusista hääblogeista innostuneina laitoin hää- ja juhlablogilistaukseni kuntoon. Häät 2016 -blogilistaus sai väistyä häät 2017 -listauksen tieltä alaspäin. 

Onnea kaikille viime vuoden hääpareille ja erityisesti onnea kaikille tämän vuoden hääpareille! Muistan itsekin, kuinka vuoden 2014 alku tuntui tavanomaista jännittävämmältä, kun tiesi, että kyseessä oli häävuotemme. Linkkaan vielä tähän tämän vuoden hääblogit. Hää- ja juhlablogilistauksesta löydät vuoden 2016 ja vuoden 2015 hääblogit sekä tulevien vuosien 2018 ja 2019 hääblogit. Lisäksi olen listannut kotimaisia ja ulkomaisia hää- ja juhla-aiheisia blogeja. 

Jos sinun hää- tai juhla-aiheinen blogisi tai seuraamasi blogi puuttuu listalta, laita ihmeessä viestiä! :) 


HÄÄT 2017

Uusi tapa lähettää hää- ja juhlakutsut

$
0
0
Miltä kuulostaisi kutsujen lähettäminen ilman, että kutsuja tarvitsisi itse laittaa kuoriin, liimata niihin postimerkit ja käydä viemässä postiin? Minun korviini ainakin aika helpolta. Törmäsin tänään nettiä selatessani Lähetäkortti.com -nimiseen palveluun,  jonka kautta kutsun voi lähettää suoraan vastaanottajille. 

"LÄHETÄKORTTI.COM:n idea lähti tarpeesta muistaa ystävää tai läheistä aidolla ja perinteisellä, kartonkisella postikortilla mukavasti kotisohvalta tai kätevästi reissun päältä. Verkkosivujen helppokäyttöisyys takaa, ettei kortin lähettäminen ainakaan jää taidoista kiinni."


Palvelussa valitaan kortti tai ladataan oma kuva, mistä kortti tehdään. Valittavia korttikategorioita ovat kutsut ja kiitokset, onnittelu, isän- ja äitienpäivä, pääsiäinen, ystävänpäivä, joulu ja muut. Palvelu maksaa 2,5€ per kortti. Kortit ovat yksipuoleisia ja ne lähetetään ilman kirjekuorta.

"LÄHETÄKORTTI.COM:n toimintaperiaate on yksinkertainen: valitse kortti tai lataa oma kuva, täytä korttiin haluamasi teksti ja lisää osoite, maksa ostoksesi ja perinteinen postikortti on perillä vastaanottajalla haluamanasi päivänä."


Eikö kuulostakin helpolta? Hintakaan ei mielestäni ole paha, kun miettii, että siitä puolet menisi jo pelkkään postimerkkiin. Palvelu säästää aikaa ja vaivaa, mutta toki huonona puolena on se, ettei kortin fyysistä kopiota näe itse ennenkuin kutsuttu saa sen. Mutta eiköhän kortit ole oikeanlaisia, jos vain valitsee tarpeeksi suurella resoluutiolla olevan kuvan tai tosiaan valmiin kuvan palvelusta. Voisin helpostikin kuvitella käyttäväni palvelua joidenkin juhlien kutsujen lähettämiseen. Palvelun kautta on myös helppo lähettää vaikkapa synttärionnittelukortti ilman, että tarvitsee raahautua kauppaan ostamaan kortti ja postimerkki. Ajattelin kokeilla palvelua ystävänpäiväkorttien lähettämiseen, sillä sivustolta löytyi kivoja ystävänpäiväkortteja. :) Jos joku on käyttänyt Lähetäkortti.com -palvelua, olisi kiva kuulla kokemuksia! 

Askarteletko hääkutsut itse vai tilaatko ne jostakin? 

Kuvat: Lähetäkortti.com. 

Käytä hääpukuasi -päivä 15.1.

$
0
0
Kuinka moni on suuntaamassa viikonloppuna Mennään naimisiin! -häämessuille? Tammikuu starttaa mukavasti häämessujen ryppään, joista seuraavia vietetään jo ensi viikon viikonloppuna, kun on Love me do January Fair -messujen vuoro. Itse en ole suuntailemassa häämessuille, sillä en kaipaile inspiraatiota häiden järjestämiseen. Toki häämessuilta saa vinkkejä kaikenlaisiin juhliin, mutta silti toivoisin juhlille omaa, erillistä messuaan. Kiertäisin aivan innoissani juhlamessuja, joissa olisi alan näytteilleasettajia. 


Myös jo häänsä viettäneille on luvassa jotakin kivaa tänä viikonloppuna, sunnuntaina on nimittäin Käytä hääpukuasi -päivä. Nimensä mukaisesti kyseessä on päivä, jolloin voi käyttää hääpukuaan. Vuonna 2013 ensimmäisen kerran vietetty teemapäivä järjestetään vuosittain 15. tammikuuta. Jos haluaa osallistua päivään, muttei puketua hääpukuun, voi esimerkiksi käyttää häissään käyttämiä asusteita. Itse aion laittaa sunnuntaina korviini hääkorvakorut, joita en ole käyttänyt kertaakaan häidemme jälkeen. Lue Käytä hääpukuasi -päivästä lisää täältä.


Kuvat: Mika Martikainen 

Ps. Olethan käynyt jo äänestämässä omaa hääblogilemppariasi? Vuoden hääblogia 2017 voi äänestää su 15.1. asti! Äänestää voi täällä

Modernit hääperinteet

$
0
0

Mari kirjoitti blogissaan Wife to be häiden perinteistä otsikolla "Mitkä asiat tekevät häistä perinteiset?". Hän pohti tekstissään, mikä tekee häistä perinteiset. Itselle tuli heti tietynlainen mielikuva perinteisistä häistä, jota aloin kuitenkin tekstin lukemisen jälkeen kyseenalaistaa. Mari nosti esiin, kuinka monet parit noudattavat perinteistä häiden kaavaa, vaikkeivät järjestäisikään perinteisiä häitä. Valtaosa häistä alkaa parin vihkimisellä, jota seuraa ruokailu ja jonkinlainen ohjelma, esim. puheita ja leikkejä. Juhlat.fi -sivuston mukaan perinteiseissä häissä "tanssitaan klassikkovalssien tahdissa, vietetään häitä edeltävä yö erossa tulevasta vaimosta, ryöstetään morsian ja tarjoillaan maittavan runsas pitopöytä".

Itselläni perinteisistä häistä tulee ensimmäisenä mieleen tylsyys. Se ei edes välttämättä pidä paikkaansa, mutta se vain tulee mieleen. Mieleen nousee mielikuvia, kuinka häitä juhlitaan jäykästi vuosikymmeniä olleiden tapojen mukaan miettimättä hääparin persoonaa. Eli tehdään asioita tietyllä tavalla, koska niin on aina tehty ja niin kuuluu tehdä.

Lähdetäänpä miettimään perinneasiaa eri näkökulmasta. Mistä lähes joka ikinen juhla koostuu? Tiivistetysti sanoen juhlan aiheesta, vieraista ja tarjoilusta. Lisäksi juhlaan usein kuuluu koristeita ja ohjelmaa. Siinäpä siis juhlan kärkiviisikko, joita voisi oikeastaan kutsua juhlaperinteiksi. Varmaa on, että jokaisista häistä löytyy syy juhlaan eli juhlan aihe. Vieraita ei välttämättä ole eikä muitakaan juhlan elementtejä. Jos ajatellaan järjestettyjä hääjuhlia, niin väittäisin, että niistä juhlan syyn lisäksi löytyy aina vieraita ja tarjoiltavaa. Jos siis haluaa välttää viettämästä perinteisiä häitä, ei pitäisi kutsua vieraita eikä tarjoilla mitään. :D No ei sentään, ehkä ajatuskulkuni meni turhan pitkälle.



Haluan kuitenkin pohtia, mistä modernit perinteiset häät koostuvat. Mielestäni suurin muutos on se, että vieralista painottuu suvun jäsenten sijaan ihmisiin, joiden kanssa ollaan tiiviisti tekemisissä. Juhla halutaan jakaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa muutenkin jaetaan asioita. Häissä on tärkeää, että se kuvastaa hääparin persoonaa eikä ole tusinatuotos. Häitä suunnitellaan aiempaa pidempään ja yksityiskohtiin kiinnitetään enemmän huomiota. Laskisin myös karkkibuffetin moderniksi perinteeksi.

Jossakin vaiheessa häihin alettiin valita teema, jonka ympärille häät rakennetaan. Entistä yleisempää on, että hääpari ei ole lapseton vaan hääjuhlassa pyörivät mukana hääparin lapset. Nykyaikaa lienee myös se, että vietetään lapsettomia häitä, joihin lapsivieraat eivät ole tervetulleita. Naimisiin mennään aiempaa vanhempina, ja se ehkä osaltaan selittää myös sen, miksi häihin laitetaan aiempaa enemmän rahaa.

Nämä ovat vain minun mielikuviani ja mielipiteitäni ja olisikin kiva käydä aiheesta keskustelua. Millaisiin uusiin hääperinteisiin olet törmännyt häissä tai suunnitellessasi häitä? Mitä mielestäsi kuuluu moderneihin hääperinteisiin? Ja lopuksi vielä, mitkä asiat sinun mielestäsi tekevät häistä perinteiset? 

Ps. Ihanaa häämessuviikonloppua Jyväskylässä Suomen Häämessuilla ja Helsingissä Love me do -messuilla!

Juhla-asun asusteet + korvakoruarvonta

$
0
0
"Jotta asusteita ei koskaan olisi liikaa, katso aina kotoa lähtiessäsi peiliin ja riisu yksi pois."

Kävin tässä viime viikolla läpi korujani ja päätin vihdoin laittaa kiertoon ne korut, joita en käytä. Moniin koruihin sisältyy tunnearvoa, sillä ne on saatu lahjaksi tai ne on peritty, ja koska en ole raaskinut antaa niitä pois, ne  ovat vuosia lojuneet kaapissa. Nyt kuitenkin kyllästyin siihen, että minulle tuli aina paha mieli, kun näin korut käyttämättöminä. Päätin, että niin minä kuin korujen tuleva omistaja ilahtuvat, kun korut todella ovat käytössä. (Älkääkä säikähtäkö, ohjaan perintökorut perheenjäsenilleni.)


Koruja järjestellessäni aloin miettimään, että käytän itse asiassa todella vähän koruja arkena. Vasemmassa nimettömässäni ovat kihla- ja vihkisormus, joiden lisäksi minulla on usein korvakorut. Mutta siihen se oikeastaan jääkin, joten minun ei tarvitse ennen kotoa lähtemistä riisua asusteita pois. Toisinaan laitan pitkän kaulakorun, mutta en oikeastaan koskaan käytä lyhytketjuista kaulakorua. Käsikoruja en ole käyttänyt vuosiin. Muutenkin minusta on jostakin syystä vaikeaa asustaa asukokonaisuuksiani. Minulla harvoin näkee huivia, asukokonaisuuteen sopivaksi lakattuja kynsiä tai värikoodattua laukkua. Olisi ihana koota viimeisen päälle asustettuja kokonaisuuksia, mutta olen liian laiska sellaiseen.

Tästä päästäänkin siihen, että kuitenkin juhlapukeutumisessa olen tarkka asusteista ja usein aloitankin juhla-asun miettimisen asusteista. Idea juhla-asuun voi tulla esimerkiksi kaulakorusta tai tekokynsien kuviosta. Asusteen tai asusteiden ympärille sitten rakennan asuni. Usein myös valitsen juhlaan mustan maksimekon (laiskuuttako?), joka toimii helppona pohjana erilaisille ja erivärisille asusteille. Kummin päin sinä teet, valitsetko ensin asun vai asusteet? 


Kuvassa näkyvät hääasusteeni hankin vasta hääpuvun ostamisen jälkeen. Lähdin miettimään asusteita hääpuvun yksityiskohtien ja teemaväriemme kautta. Päädyin valitsemaan asusteisiin mustaa, hopeaa ja pientä säihkettä. Yllä olevasta kuvasta itse asiassa puuttuu hiuskoruni, joka lopulta määritteli hääkampaukseni. Mieheni asusteet olivat kultaisia, mutta hänellä oli valkea kauluspaita, hopea kravatti ja hopea sulhasviehe, jotka riittivät mätsäämään meidät yhteen. Minusta on ihanaa, jos pari on mätsännyt asusteensa keskenään. 

Mielestäni harva juhla-asu on tarpeeksi juhlava ilman asusteita. Asusteiden pukemisesta tulee myös juhlava olo; onhan se ihana pukea ylleen esimerkiksi harvemmin käytössä olevia, arvokkaampia koruja. Kokosin yhteen muutamia vinkkejä, joita mielestäni kannattaa huomioida juhla-asusteita miettiessä. Tuleeko sinulle mieleen jotain lisäystä listaan?

Muutamia vinkkejä juhla-asun asustamiseen:
  • mieti, voisitko hyödyntää juhlan teemavärejä asusteissa 
  • anna persoonasi näkyä 
  • valitse mukavat kengät! 
  • jos haluat juuri tietynsävyisen laukun ja kengät, vie ne värjättäviksi esim. morsiuspukuliikkeeseen
  • panosta joko näyttävään asuun tai näyttäviin asusteisiin 


Alussa kerroin päättäneeni laittaa kiertoon ne korut, joita en enää käytä. Läpikäymieni korujen joukosta löysin myös käyttämättömiä koruja, joista haluan arpoa kuvassa olevat pronssin väriset korvakorut. Ostin korvikset viime keväänä, mutten ole käyttänyt niitä kertaakaan, vaan ne ovat lepäilleet pakkauksessaan. Jos sinulla olisi käyttöä kyseisille korviksille, niin osallistu arvontaan tämän viikon aikana! Osallistumisaikaa arvontaan on su 5.2. klo 23:59 asti. Arvonta suoritetaan ma 6.2. klo 9:00. Arvan saat kommentoimalla tämän postauksen lopussa tai Facebookissa. Myös anonyymeilla lukijoilla on mahdollisuus osallistua, jätä siinä tapauksessa nimimerkki ja sähköpostiosoitteesi. Onnea arvontaan! :) 

Kun juhlat peruuntuu

$
0
0
Se on niin surullista, kun juhlat peruuntuu. :( Kaikki se suunnittelu sekä vieraiden ja juhlanpidon innokas odottaminen loppuu kuin seinään ja jäljelle jää vain iloton ja turhautunut olo. 


No mistä nyt tuulee, kun tällaisia kirjoittelen? Siskoni täytti viime kuussa vuosia ja koska en keksinyt hänelle lahjaa, päätin järjestää juhlaviikonlopun. Suunnittelin hyvissä ajoin tarjoilut ja ohjelman ja lähetin siskolleni viimeisen päälle tehdyn kutsun. Hän innostui kovin ja siitä alkoi mukava odotus. Tein pikkuhiljaa hankintoja ja suunnittelin viimeisiä yksityiskohtia. Juhlan piti siis olla tällä viikolla ja kun maanantai koitti, mietin, että jes pian tapahtuu! 

Kunnes maanantai-iltana siskoni laittaa viestin, että hänellä nousee kuume. Minä vitsailin, että juhlakuumeko? Mutta tiistai-aamuna hän soittaa, että hänellä on influenssa ja edessä sairasloma ja inhottavia, kuumeisia hetkiä sängyn pohjalla. 


Nyt siis mukavien juhlien ja hauskan tyttöjen viikonlopun sijaan siskoni koittaa parannella tautiaan ja minä koitan keksiä jotain kivaa tekemistä. Harmittaa, etten pääse toteuttamaan suunnitelmiani ja muutamaa yllätystä, jotka olin keksinyt. Nyt olen sättinyt itseäni siitä, ettei minulla käynyt mielessäkään, että juhlat saattaisivat peruuntua, että jotakin saattaisi sattua. Yleensä ennen kivoja asioita käyn mielessäni läpi, miten asiat voisivat mennä pieleen ja jotenkin sitä kautta saan varmemman olon, että eiköhän asiat mene hyvin. Ymmärrättekö, mitä haen takaa? :) 

Ennen häitämme stressasin kovasti siitä, että entä jos häät jostain syystä peruuntuvat. Entä jos jompikumpi, minä tai mieheni sairastutaan tai entä jos lähipiirissä sattuu jotain ikävää tai juhlapaikka vaikka tuhoutuu juhlia edeltävänä iltana tulipalossa... Kuinka moni tunnistaa juhlien peruuntumispelon? 


Onnistuin itse asiassa telomaan itseäni häiden alla  ja kirjoitinkin silloin juhlastressaamisesta täällä. Silloin kirjoitin näin: "Tarkoituksenani ei ole pelotella hääpäiväänsä valmistautuvia morsiamia, vaan olen aina ajatellut, että jos ajattelee jotain huonoa tapahtuvaksi niin se ei tapahdu. --- Tai voisiko kuvailla asiaa niin, että mielestäni suurten asioiden alla ei voi ottaa liian rennosti vaan täytyy olla hieman valppaana, jottei mitään ikävää sattuisi. --- Tietenkään tällaisten asioiden miettimiseen ja murehtimiseen ei pidä käyttää liikaa aikaa ja voimavaroja, mutta fiksua on varautua niihin asioihin, mihin voi. Esimerkiksi minä aion vetää nämä kaksi viikkoa tehostetusti vitamiinipitoisia ruoka ja huolehtia astetta tarkemmin käsien pesusta. Yritän huolehtia tarpeellisista yöunista ja erityisesti veden juonnista. Pieniä asioita, joista tulee varmempi olo ja onhan niistä apuakin."

Stressaatko sinä juhlien alla? Millaisista asioista stressaat?

Kuvat Pinterestistä, näiden peruuntuneiden juhlien suunnitteluboardista

Vieno – hääpukua etsivän morsiamen olohuone

$
0
0

”Aloitetaan hääpäiväsi juhlistaminen jo tänään.”


Kuinka monessa hääpukuliikkeessä tarjotaan asiakkaalle ensimmäisenä lämmittäviä villasukkia? Mielestäni villasukkiin tiivistyy hyvin Vienon palveluajatus: tarjota kiireetöntä palvelua paikassa, jossa on niin rento tunnelma ja mukava miljöö, että tuntuu kuin astuisi kaupan sijaan jonkun kotiin. Vienon tunnuslause ”Aloitetaan hääpäiväsi juhlistaminen jo tänään” kuvaa sitä, kuinka yrittäjät hääpukuliikkeen takana haluavat muodostaa hääpuvun hankkimisesta kokemuksen, joka kasvattaa häähumua. 


Hääpukuliike Vieno  


Vieno on tammikuun alussa Helsinkiin avattu hääpukuliike. Vienon takana häärivä yrittäjäkaksikko Aino ja Jemina ovat aiemmin juhlapukuliikkeessä työskennelleitä vaatetusompelijoita, jotka päättivät toteuttaa unelmansa omasta hääpukuliikkeestä. ”Halusimme perustaa liikkeen, joka tarjoaa erinomaista, yksilöllistä palvelua ja todella keskittyy asiakkaaseen. Kaiken ytimessä on rauhallinen ja rento tunnelma, joka antaa meille aikaa mennä pintaa syvemmälle asiakkaan kanssa. Näytämme somessa usein kasvojamme, jotta asiakas tunnistaisi meidät ulkonäöltä tullessaan liikkeeseen.” 

Somessa tapahtuikin yrityksen alkumarkkinointi, sillä yrittäjät halusivat ottaa nuorekkaan ja persoonallisen näkökulman markkinoimiseen. Yrityksen ensimmäisillä messuilla Love me do:ssa monet tunnistivatkin Vienon juuri somesta tuttuna hääpukuliikkeenä. Aino ja Jemina uskovat heidän some-osaamisensa olevan yksi yrityksen vahvuuksista. Jemina kertoo, että oma yritys mahdollistaa ajattelemisen laatikon ulkopuolella ja omien ideoiden toteuttamisen asiakkaiden hyväksi. Aino ja Jemina esimerkiksi tarjoilevat alkoholitonta kuohuvaa morsiamelle, joka löytää oman hääpukunsa. Monesta hääpukuliikkeestä poiketen heidän liikkeessään saa kuvata ja kuvia saa myös jakaa. 


”Haluamme hääpuvun sovituksen olevan merkityksellinen hetki, joka rauhoitetaan.”



Vienon hääpukumerkkeihin lukeutuvat Innocentia, Marybride ja Elena Morar, joita ei saa muualta Suomesta. ”Meiltä saatavat hääpukumerkit ovat uusia alalla, joten niiden hinnoissa ei vielä näy brändilisää. Pukujen hinnat lähtevät noin tuhannesta eurosta ylöspäin.” Aino ja Jemina ovat perehtyneet merkkien valmistusprosesseihin ja tietävät esimerkiksi minkälaisia koneita pukujen valmistuksessa käytetään. He sanovat, että on tärkeä tuntea merkkien valmistajat hyvin: ”Esimerkiksi Innocentian henkilökunnan kanssa meillä on niin hyvät välit, että voimme saada vastauksen kysymykseen hetkessä chatin kautta. Jos asiakas esimerkiksi haluaa tietää kaavamuutoksen mahdollisuudesta, saamme vastauksen yleensä hyvin nopeasti.” Hääpukujen lisäksi Vienon palveluihin kuuluvat hunnut ja asusteet, sovituspalvelu sekä muutos- ja korjauspalvelu. Vaatetusompelijoina Aino ja Jemina tekevät muutokset ja korjaukset pukuihin itse. 

Aino ja Jemina kertovat työpäivien vaihtelevan suuresti, mutta sisältävän perusrutiineita: ”Ennen liikkeen avaamista hoidamme hallinnollisia asioita, järjestelemme liikettä, ompelemme ja valmistaudumme ajanvarauksilla tuleviin asiakkaisiin. Ideoimme postauksia someen ja toisinaan pidämme askartelupäiviä asusteiden parissa.” Yrittäjien mukaan työpäivät eivät tunnu pitkiltä, vaikka niiden pituus vaihtelee kahdeksan ja kahdentoista tunnin välillä. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa. ”Ei tämä oikeastaan edes tunnu työltä, kun saa työskennellä mukavan kaverin kanssa kodinomaisessa ympäristössä.”


”On upeaa pystyä työllistämään itsensä unelmatyöhönsä.”



Kysyin Ainolta ja Jeminalta, miltä tuntui ottaa askel yrittäjiksi. He kertovat kynnyksen olleen korkea: ”Suomessa tuntuu vallitsevan asenne, ettei kannata ryhtyä yrittäjiksi. Mekin ajattelimme pitkään, että ajatuksemme ovat pelkkää unelmointia, kunnes selvitimme, miten voisimme perustaa yrityksen ja huomasimme, että yritys ei enää olekaan ollenkaan mahdoton ajatus.” Aino ja Jemina kannustavat ihmisiä ryhtymään rohkeasti yrittäjiksi, sillä työ on iso osa elämää, josta pitää voida nauttia. ”Asiakkailta ja lähipiiriltä saadun hyvän palautteen voima on suuri. Olemme ylpeitä omasta yrityksestämme ja siitä, että voimme työllistää itse itsemme.” 


Yrityksen nimen takaa löytyy hauska tarina. Aino kertoo, että nimeksi haluttiin jokin suomalainen, kaunis ja vanhanaikainen sana, joka ääntyy kauniisti: ”Mietimme nimeä jokin aikaa, kunnes näin unessa Vieno -nimen. Aamulla mietin, miten saan Jeminan vakuutettua nimen toimivuudesta. Hän olikin ensin epäilevä, voiko vanhan mummon ensimmäisenä mieleen tuova nimi sopia nuorekkaalle hääpukuliikkeelle. Testasimme nimeä kavereillamme, ja kaikille tuli aina mieleen mummo.” Vieno kuitenkin istui yrittäjien suuhun ja he päättivät antaa nimelle uuden merkityksen: ”Vieno tarkoittaa herkkää ja hentoa. Vienosta tulee myös mieleen vieno hymy. Mietimme hymyileviä morsiamia, jotka löytävät unelmiensa puvun ja päätimme nimetä liikkeemme Vienoksi. Liikkeen värimaailma oli jo mietitty valmiiksi ja nimi sopi hyvin siihen.”


Mieluisa hääpuku ammattilaisen avustuksella


Hääpukuliikkeen omistajilta on pakko kysyä heidän näkökulmansa siihen, miksi hääpukuun kannattaa panostaa. Aino ja Jemina mainitsevat isoksi syyksi sen, että hääpukeutuminen eroaa todella paljon arkipukeutumisesta ja he ammattilaisina osaavat neuvoa, miten hääpuku puetaan ja minkälaisten alusvaatteiden kanssa. He myös huomauttavat, että hankkiessaan puvun asiantuntevasta liikkeestä morsian voi siirtää stressin pois itseltään ja antaa vastuun yrittäjille. Ammattilainen osaa katsoa, istuuko puku hyvin ja millaiset muutokset ovat mahdollisesti tarpeen. 

”Yhden päivän suunnittelua varten käytetään paljon aikaa ja energiaa, joten on tärkeää, että hääpuku on mieluinen ja istuu hyvin. Hääpuku on yksi elämän tärkeimmistä asuista ja tietyllä tavalla myös palkinto, kun siihen saa hääpäivänä kaiken uurastuksen jälkeen pukeutua.”


”On tärkeää, että puvusta tulee sellainen olo, että on kauneimmillaan.”



Aino ja Jemina kertovat liikkeensä pukuvalikoiman olevan trendikäs ja tarjoavan vaihtoehtoja kaikenlaisille morsiamille. Tällä hetkellä suosituimmissa puvuissa on pitkät hihat. Myös boheemiin tyyliin sopiva kevyt ja kapea tyllihelma on suosittu. Suomalainen morsian päätyy usein klassiseen, ajattomaan malliin. ”Tarkoituksenamme on pikkuhiljaa tuoda perusmalliston oheen muutamia erikoisempia pukuja, jotka ovat tyylikkäällä tavalla rohkeita.” Maailmalla muodissa ovat jo jonkin aikaa olleet sävytetyt puvut, esimerkiksi sinertävät ja vihertävät puvut. Uusimpina trendeinä nähtävissä on kaksiosaiset puvut ja kolmiulotteiset materiaalit. Suomeen trendit saapuvat hitaasti ja yrittäjillä pitääkin olla hyvä vainu siitä, minkälaista pukua asiakkaat hakevat: ”Kuuntelemme asiakkaita ja tilaamme puvut heitä ajatellen. Lisäksi haistelemme morsiamien toiveita esimerkiksi Facebookin hääryhmissä.”



Lopuksi kysyin vielä Ainolta ja Jeminalta, joko he ovat haaveilleet omista hääpuvuistaan. Aino kertoo, ettei taikauskon takia ole uskaltanut sovittaa hääpukuja: ”Usein asiakkaat kysyvät, että sovittelenko paljonkin hääpukuja ja yllättyvät kuulleessaan, etten ole koskaan sovittanut hääpukua. Jemina toimii mallinukkena, kun meille tulee uusia pukuja myyntiin.” Jemina sitä vastoin sovittelee pukuja mielellään ja onkin jo miettinyt, että hänen täytynee hankkia kaksi pukua, sillä valinta tulee olemaan vaikea: ”Haluan joko merenneitomallisen puvun tai boheemin pitsipuvun, jossa on kolme neljäsosaa hihat. Todennäköisesti kuitenkin teen puvun tai pukuni itse.”


Terveiset Elämäni päivä –blogin lukijoille


”Tervetuloa meille juhlistamaan hääpäivän odotusta. Meille on matala kynnys tulla. Ovikelloa on kylläkin pakko soittaa, mutta aina tulemme avaamaan oven hymyssä suin. Saa ja pitää tulla sisään asti.”




Vieno
Museokatu 44 B 40/41, 00100 Helsinki 
info@vienohelsinki.fi
040 778 8522

Jutun kuvat: Vieno 

400. postaus: Ajatuksia bloggaamisesta

$
0
0
Huh, tämä on blogihistoriani 400. postaus! Tuntuu ihan käsittämättömältä, miten postauksia on ehtinyt syntyä niin paljon. Totta puhuen, en todellakaan edes muista kaikkia postauksiani vuosien varrelta. 400 postauksen kirjoittamiseen on kulunut aika monta tuntia aikaa... Joskus postaus syntyy vartissa, kun tulee jokin hauska idea, jonka haluaa jakaa nopeasti lukijoille. Toisinaan postauksen kirjoittamiseen menee monta päivää. Esimerkiksi haastattelujen pohjalta tehdyt jutut ovat aikaa vieviä prosesseja. 


Kuvat: Pinterest 

Miksi sitten jaksan käyttää blogiini edelleen paljon aikaa, vaikka häät (bloggaamisen alkuperäinen syy) on vietetty pian kolme vuotta sitten? Miksi käytän blogiharrastukseen näin paljon aikaa, vaikken saa siitä rahallista hyötyä? Yksinkertainen syy on se, että rakastan bloggaamista. Ensinnäkin, minusta on ihanaa kirjoittaa ja siitähän kaikki lähtee. Olen ihan fiiliksissä, kun mieleeni tulee postausaihe. Postausaihe voi tulla mieleen missä vain ja milloin vain. 


Toiseksi, bloggaamisen kautta olen päässyt tutustumaan suureen määrään ihania ihmisiä! Jotkut varmaan pitävät minua hulluna, kun kirjoittelen esimerkiksi yrittäjistä juttuja ilman korvausta, mutta minä nautin juttujen tekemisestä suunnattomasti. Minusta on ihana tutustua uusiin ihmisiin, inspiroitua heistä ja kertoa heidän tarinansa lukijoille. Tähän ihanaan ihmisryhmään kuuluvat myös kanssabloggaajat ja lukijat. Moni ongelma on ratkennut, kun olen kysynyt blogissani neuvoa. On hienosa saada jakaa innostukseni juhlia kohtaan muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. 

Kolmanneksi, blogini kautta haluan antaa lukijoille vinkkejä ja tarjota viihdyttävää sisältöä. Olen aina pitänyt toimitustyöstä, kuvan ja tekstin yhdistämisestä. Koen kehittyneeni hurjan paljon kirjoittajana juurikin bloggaamisen ansiosta. Seuraavaksi haluan kehittää kuvaustaitojani ja varsinkin kärsivällisyyttä kuvaamisen suhteen. Tykkään kyllä stailaamisesta, mutten oikein malttaisi käyttää aikaa kuvaustilanteen stailaamiseen. Haluaisin kuitenkin jatkossa pystyä lainattujen kuvien sijaan käyttämään blogissani itse kuvaamaani sisältöä. 


Blogini täyttää pian viisi vuotta ja sen kunniaksi aion tehdä blogiini hieman muutoksia. Itselläni on vahva tunne, että nyt kevään korvalla on hyvä aika hieman uudistua. Tuulettaa hieman blogia ja karsia turhaa pois. Vaikka tähtäimessäni ei olekaan esimerkiksi itseni elättäminen bloggaamalla, koen silti blogini olevan iso saavutus, jota haluan edelleen kehittää ja jonka parissa haluan jatkaa toivottavasti vielä monta vuotta. Näiden muutosten tuulien puhaltaessa toivotan kaikille oikein ihanaa alkanutta viikkoa ja esitän kysymyksen mikä on sinun syysi blogata ja/tai lukea blogeja? :) 

Blogin kevätsiivous

$
0
0

     Ihanaa, miten tänä aamuna sai herätä auringon paisteeseen! Ei ole parempaa tapaa aloittaa aamu kuin herätä ilman herätyskelloa siihen, että auringonvalo osuu kaihtimien välistä silmiin. Varsinkin harmaiden räntäsadepäivien jälkeen. Kevät on lempivuodenaikani, sillä silloin saan lisääntyvän valon ansiosta aikaan vaikka mitä! Rakastan uusia asioita ja muutoksia, ja keväisin minulta löytyy energiaa kokeilla kaikenlaista uutta. Esimerkiksi tänä keväänä olen aloittanut työt uudessa työpaikassa, alkanut harrastaa thaiboxingia, päivittänyt vaatekaappia ja osallistunut Christina Aguileran online-laulutunneille. Ja nyt mennään vasta maaliskuun alussa! :D

Viimeisimmässä postauksessani lupailin, että teen blogini lähestyvien viisivuotissynttäreiden kunniaksi  siihen hieman muutoksia. Ajattelin, että teen muutoksia pikkuhiljaa kevään aikana, mutta innostuinkin viime viikolla laittamaan kaiken kerralla kuntoon. Olen jo pitkään halunnut muokata blogini ulkoasusta selkeämmän ja näyttävämmän, ja päädyin lopulta ostamaan Etsystä Blogger-templaten (tästä lisää eri postauksessa). Muokkasin hieman blogin yläbanneria ja otin uuden itsestäni uuden kuvan sekä muokkasin profiilikuvausta. 

Usein sanotaan, että mitä kapeampi blogin aihe, sen parempi. Itse taas päätin ottaa askelia toiseen suuntaan ja laventaa blogini aihepiiriä. Olen aiemmin välillä kirjoittelut muista aiheista kuin juhlista, mutta minulla on ollut epävarma olo sen suhteen, onko se sopivaa. Voinko kutsua blogiani juhlablogiksi, jos kirjoittelen muistakin aiheista? Bannerissani on toki lukenut, että "juhlan ja arjen fiilistelyä", mutta silti olen arastellut arkisista asioista kirjoittamista. Nyt päätin, että koska bloggaaminen on harrastukseni, minulla on oikeus tehdä sen puitteissa ihan mitä haluan. Siispä tervetuloa jatkossa juhla- ja lifestyleblogiini! :) 


Vieroitusoireita juhlien järjestämisestä

$
0
0
Kärsin vakavista vieroitusoireista, jotka liittyvät juhlien järjestämiseen. Viimeisimmät juhlat järjestin elokuussa ja sen jälkeen on ollut hyvin hiljaista lukuunottamatta siskolleni suunnittelemia juhlia, jotka peruuntuivat. Viime vuosina on riittänyt juhlia, mutta nyt on meneillään kuiva kausi, jolle ei näy loppua. Tiedossa ei ole mitään juhlia ja itse asiassa tajusin, että olen viettänyt oikeastaan kaikki elämäni suuret juhlat

Elämäni suuriin juhliin lasken rippijuhlani, ylioppilasjuhlani, hääni ja valmistujaisjuhlani. Juhlin myös näyttävästi täysi-ikäisyyttäni ja kun täytin 25 vuotta. Seuraavat isommat juhlat lienee siis vasta, kun täytän 30 vuotta. Sillon aionkin kyllä panostaa viimeisen päälle. :D 

Tässähän on melkein paikka kriisille. Mitä tekee juhlien järjestämistä rakastava ihminen, jonka tulevaisuus näyttää pahasti siltä, ettei juhlien aiheita enää kummemmin ole? Ainakaan siis sellaisten juhlien, joihin kannattaisi suuremmin panostaa. 


Ihminen, joka syö glitteriä aamupalaksi, tarvitsee juhlahumua ympärilleen. Jotakin on siis kehiteltävä. En suostu elämään elämääni ilman värikästä juhlahumua. :D En vain yhtään tiedä, miten pääsisin suunnittelemaan enemmän juhlia. Onko teillä ideoita? 

Onko kellään muulla vieroitusoireita juhlien järjestämisestä? Joko elämän suuret juhlat ovat osaltasi takana päin? 

Silmäkarkkia – Dunin uudet kuvastot

$
0
0




Kaikki kuvat Dunin kuvastoista. 

Dunin tämän vuoden kuvastot ovat kunnon silmäkarkkitykitystä! Niiden ahmiminen ei todellakaan helpottanut juhlien järjestämisen puutteesta johtuvia vieroitusoireitani. Voi olla, että tänä vuonna joudun panostamaan pääsiäiseen tavallista enemmän, jotta pääsen toteuttamaan juhlaitseäni. :D 

Upeiden kuvastojen lisäksi Dunin tuotteet ovat kauniita ja laadukkaita. Esimerkiksi häissämme oli Dunin kertakäyttöiset alusliinat, lautaset, lasit ja aterimet. Ulkonäkönsä puolesta astioista ei olisi ikinä voinut uskoa, että ne ovat kertakäyttöisiä. Dunin tuotteet eivät kuitenkaan ole mahdottoman hintaisia vaan mielestäni niissä kohtaa hinta ja laatu. 

Kuvastot löytyvät täältä ja täältä. Mitä sinä tykkäät Dunin tuotteista?





Miksi lapsentekohommat ei innosta?

$
0
0
Istuin tässä yhtenä päivänä töissä teetauolla ja lueskelin hesaria. Lehdessä oli kolumni nuorten innottomuudesta tehdä lapsia. Kirjoittaja oli huolissaan siitä, ettei aiemmin tässä kuussa uutisoitu fakta syntyvyyden laskusta nostanut enempää keskustelua. Hän huomautti, että kun viimeksi syntyvyys oli näin alhaisella tasolla, hallitus teki toimenpiteitä, jotka tekivät lasten teosta houkuttelevampaa. Kolumnissa kirjoittaja nosti myös esiin, että kaikkien kannattaisi hankkia lapsia, jotta voisi oppia itsehillintää ja ryhdikkyyttä. 

Lukiessani kolumnia kuuntelin sivukorvalla vieressä istuvien työtovereideni keskustelua. He pohtivat, mikseivät heidän lapsensa vielä tee lapsia. On se kuulemma todella outoa, ettei kolmen vuoden avioliiton jälkeen kuulu lapsia. Heitä huoletti, että heidän jälkikasvunsa panostaa aikansa ja tarmonsa työuraan eikä hanki lapsia ollenkaan. Kuitenkin samaan hengenvetoon he harmittelivat sitä, että monelle isovanhemmalle lapsenlapset tarkoittavat runsasta lastenhoitoa.


Olen ollut pian kolme vuotta naimisissa ja valmistumisestanikin on melkein vuosi, joten voitte kuvitella, kuinka paljon olen saanut kuulla uteluja lasten hankkimisesta. Monella tuntui olevan ajatus, että kunhan valmistun ja saan työpaikan, niin vauvatehdas pyörähtää käyntiin. Minusta on oksettavaa, että vielä näin 2010-luvulla monien ihmisten olettamuksena on, että naisen kuuluu tehdä lapsia ja että heille joutuu perustelemaan, miksei ole juuri nyt tekemässä lapsia. No, saavatkohan miehet kuulla samanlaisia uteluita? 

Naisten päivänä nostettiin esiin, kuinka monet naiset menettävät työnsä tullessaan raskaaksi määräaikaisen työn aikana. On myös puhuttu siitä, kuinka naisen euro ei voi nousta miehen euron tasolle niin kauan, kuin naisen vastuulla on olla kotona hoitamassa lapsia. Viime kuussahan Sirpa Selänne kohautti kommentillaan kotiäitiydestä. Hänen mukaansa on hullua, että naiset haluavat tasa-arvoa. Naisen tulisi tehdä päätös kotiäitiyden ja työssäkäynnin välillä, sillä nainen ei voi saada molempia.

Olen aistivani äitiys-asiassa sukupolvien välisiä eroja. Kun Jutta Urpilainen ilmoitti, ettei lähde mukaan presidenttikisaan perhesyistä, tuumasi kuusikymppinen tuttuni, että "Hyvä, oikea valinta". Kysyin häneltä, olisiko hän samaa mieltä, jos kyseessä olisi Jussi Urpilainen. Vastaus kuului "ei". Siinä näkee meidän välisen eron, minun mielestäni sillä ei saisi olla väliä, onko kyseessä äiti tai isä. Niin kauan kuin ihmiset ajattelevat näin, tasa-arvo ei voi toteutua. Se oli ok, että Juha Sipilä otti vastaan pääministerin viran juuri, kun hänen poikansa kuoli, mutta mitä jos kyseessä olisi ollut Jonna Sipilä? Olen varma, että hänen päätöstään ja äitiyttään olisi kyseenalaistettu.


Minua saa ihan vapaasti sanoa itsekkääksi ja epänaiselliseksi ihmiseksi, mutta rakastan vapautta. Rakastan sitä, että saan vapaa-ajalla tehdä ihan mitä haluan, saan käyttää aikaa ja rahaa harrastuksiin ja saan nukkua viikonloppuaamuisin pitkään. Minusta on ihanaa, että arki ei ole täynnä lapsen mukanaan tuomia rutiineja. En sano, ettenkö jossakin vaiheessa saattaisi haluta lapsia, mutta tällä hetkellä haluan suunnata energiani uraani, harrastuksiini, puolisooni, perheeseeni ja kavereihini.

Summa summarum: vaikkei itseäni muutenkaan tällä hetkellä kiinnosta lapset, tekee yhteiskunnan ilmapiiri ja hallituksen päätökset lasten hankkimisesta vielä epäkiinnostavampaa. Minä en todellakaan aio "uhrata" elämääni lapsille. Haluan, että äideillä ja isillä on yhtälaiset mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi työhön liittyviä unelmiaan. Mielipiteeni on se, että kukin tekee elämällään mitä tahtoo ja miten parhaaksi näkee. Toivoisin, että lapsettomia ihmisiä, ja varsinkin lapsettomia naisia halveksuva ilmapiiri muuttuisi. Toivoisin myös, ettei äitiys (tai isyys) muodostuisi esteeksi työuralle.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? 

Voita liput Kevätmessuille!

$
0
0

"Kevään suloisimmassa suurtapahtumassa virittäydyt kevättunnelmiin ja nappaat tuoreimmat vihervinkit puutarhaasi, maistuvimmat yrtit parvekkeellesi, viimeisimmät remontointi-ideat kotiisi ja makoisimmat lähi- ja luomuruokaherkut lautasellesi."

Kevätmessut on mitä ihanin tapahtuma, jossa on paljon katsottavaa ja koettavaa niin juhlaintoilijalle kuin viherpeukalolle, sisustajalle ja lähiruuan nauttijalle!  Messuja vietetään 6.-9.4. Messukeskuksessa. Messuosastoja ovat Kevätpuutarha, Omamökki, Lähiruoka & luomu, Oma koti ja Sisusta! Sain Messukeskuksesta kaksi lippua arvottavaksi, jotka oikeuttavat yhden päivän sisäänpääsyyn.

Arvon kaksi lippua Kevätmessuille. Osallistumisaikaa arvontaan on su 2.4. klo 20:00 asti. Arvonta suoritetaan su 2.4. klo 20:05. Arvan saat kommentoimalla tämän postauksen lopussa tai Facebookissa. Kerro kommentissasi, kenet ottaisit messuille mukaan. Myös anonyymeilla lukijoilla on mahdollisuus osallistua, jätä siinä tapauksessa nimimerkki ja sähköpostiosoitteesi. Onnea arvontaan! :) 

Voimalause

$
0
0
Minun voimalauseeni on tällä hetkellä miamibikinit ja yleensä kolme kertaa putkeen, miamibikinitmiamibikinitmiamibikinit. Voimalauseen syntymiseen on kolme syytä: 

1. Me varattiin vastikään matka Miamiin ja Orlandoon. Lähdetään viettämään joululomaa Floridaan ja tottahan toki lomamatkan miettiminen antaa arkeen energiaa: "Kun saan tämän homman tehtyä, niin matka on entistä lähempänä."

2. Ostin elämäni ensimmäiset bikinit. Olen pitkään haaveillut bikineistä, mutta kuitenkin aina kokenut, että "en mä voi". Nyt pitkällisen pohdinnan tuloksena päätin, että jos en ole tähän astisen elämäni aikana voinut olla bikineissä, niin tuskin koskaan tulee tilannetta, että voisin ellen vain päätä, että nyt sen teen. Kesään on vielä hetki aikaa ja sen ajan käytän henkiseen valmistautumiseen. Kun kesä koittaa, vedän bikinit ylle.

3. Thaiboxing. Aloitin vuoden alussa thaiboxingin ja se on rankin urheilulaji, mitä olen koskaan harrastanut. Kun alkaa tuntua etten jaksa ja happi loppuu, niin hoen päässäni miamibikinitmiamibikinitmiamibikinit ja johan jaksan tehdä toistot loppuun.

Mikä on sinun voimalause? 

























Kuva: Pixabay. 
Viewing all 388 articles
Browse latest View live